keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Aurinko

Edellinen tekstini alkaa Aurinkoisissa merkeissä. Tänään paistaa myös ihanasti aurinko. Näyttää siis siltä, että aurinko aktivoi mut. Melkeinpä voin nähdä silmissäni "ladataan akkua" tekstin aina silloin, kun aurinko paistaa. Enkä laske montako kertaa mainitsin noissa ekoissa lauseissa tuon saman sanan... evvk. :D

Pakkastakin on. En tykkää. Haluaisin mennä ulos tuonne kirkkauteen, mutta pakkanen ajaa sisälle ja käskee vetämään villasukat jalkaan. Voin vaan kuvitella miten paljon virtaa mulla olis jossain lämpöisessä maassa. Miten paljon iloisempi mieli ympäri vuoden. Miten paljon helpompaa oman itseni kanssa. Ehkä mä vielä joskus muutan jonnekin kauas täältä, en tiedä. Mutta talvet on mulle viimevuosina ollut pelkkää selviytymistaistelua. Päivä kerrallaan meininkiä. Ei täyttä elämää kuitenkaan, tai ainakaan sellaista elämää mitä minä pidän elämänä.

Elämänmuutosprojekti etenee kuitenkin talvesta huolimatta ihan hyvin. Paino olisi saanut mun mielestä pudota tähän mennessä jo enemmän, mutta ilmeisesti pudotustahti on ollut ihanteellinen. Ruokavaliossa oon pysynyt, ainoatakaan repsahdusta ei oo tammikuun alun jälkeen tullut. Sen verran oon poikennut ohjeista, etten oo pitänyt vapaasyöntipäivää vielä ollenkaan. Suositeltavaa olisi kuulemma kolmen viikon välein höllätä yks päivä. Mä höllään vasta ensviikon lauantaina, eli seittemän viikon jälkeen. Toivon, ettei se oo liian myöhäistä, ettei paino ala nyt tän ja ensviikon aikana jumittaa.

Liikkunut oon mielestäni niin paljon, kuin on mahdollista. Tai ainahan voi liikkua enemmän, mutta sanotaanko niin päin, että niin paljon kuin on terveellistä. Kolme kertaa viikossa salilla kovat treenit ja kolme kertaa aerobinen ohjattu tunti sekä mahdolliset pitkät kävelylenkit päälle. Torstain oon pyrkinyt pitämään täydellisenä lepopäivänä, ei edes lenkkiä silloin. Näillä mennään nyt sitte huhtikuun loppuun ja toivotaan, ettei mitään sairastumisia tuu tähän väliin. Muuta en pysty tämän projektin eteen tekemään ja kroppani reagoi miten reagoi. Sen verran kilpailuviettiä mulla on, että tietenkin se voitto olis kiva, mutta en mä pysty tähän vaikuttaa tän enempää joten nyt täytyy lopettaa stressaaminen tuosta asiasta. Menee kroppa muuten lukkoon pelkän stressaamisen takia.

Joka tapauksessa nautin tästä kevään odottelusta ja toivon, että se toisi mukanaan myös jotain ihan uutta mun elämääni... edelleen on kutina, että jotain kivaa erilaista tämän vuoden aikana tulee tapahtumaan, mutta nähtäväksi jää, mitä. :) Voi olla, että elättelen toiveita turhaan, tai sitten en. :)

Aurinkoisia kevätpäiviä Teille kaikille!



Satu




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti