tiistai 3. maaliskuuta 2015

Hiljaiseloa, syystä että...

Tervehdys pitkästä aikaa. Blogin päivittely on jäänyt ja siihen on syynsä. Sairastelukierteestä toiseen kuljettiin, välillä itse kipeänä, välillä lapsista joku ja välillä jopa lasten isämies. Sen verran verotti jaksamista, ettei millekkään ylimääräiselle jäänyt voimia. Sitten vielä selvisi se, että mun veriarvot oli romahtanut huolestuttavan alas, joka taas itsessään lietsoi lisää väsymystä. Rautavarastotkin oli päässeet tyhjentymään melkein kokonaan. Joten ajatukset blogin kirjoittamisesta kyllä jäivät ja pääasia oli saada itsensä kuntoon.

Nyt, kun viimeisistä sairasteluista on tovi ja hb.kin on noussut muutaman pykälän, jaksan jo vähän paremmin. Rytmihäiriöt ovat poissa ja jaksan käydä lenkillä. Eihän se väsymys kokonaan ole kadonnut, mutta vähentynyt kyllä. Silti tuntuu nytkin tämän kirjoittaminen työläältä. Kirjaimet hyppivät riveillään eikä ajatuksia meinaa saada järjestykseen.

Palaan blogin pariin muutaman viikon päästä taas tiiviimmin. Luulen, että sitten jo jaksan, jos en muuten, niin keväisen auringon voimalla ainakin! Siihen asti tankkailen vitamiineja ja rautatabletteja kera terveellisten ruoka-aineiden. Eiköhän tällä appelsiinintankkauksella nousta tästäkin suosta.

Aurinkoisia kevätpäiviä Teille!





Satu




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti