perjantai 6. kesäkuuta 2014

Anoppila

Tänään kurvattiin pikainen pyrähdys anoppilassa. Kamera oli sattumalta jäänyt laukkuuni ja sen muistaessani nappasin tietenkin muutamat kuvat. Mä näen pelkästään positiivissävytteisiä värejä katsellessani vanhoja pintoja. Suorastaan rakastan niitä, oon ihan lovena. :D Joten niihin mun silmäni tietenkin kiinnittyi ensimmäisenä. Osui kamerani linssin eteen toki joitan ihmisolioitakin, yllättäen.

Auringon taideteosta hirsiseinässä.

Jos aikaa olisi rajattomasti, kulkisin kamerani kanssa pitkin ja poikin pysähdellen jokaiseen vähäkin mielenkiintoiseen paikkaan. Kuvauskulmia etsiessäni tulen huomanneeksi paljon asioita, mitkä jäis muuten kokonaan huomiotta. Linssin läpi muutenkin tulee katsottua ympäristöä ihan eri silmin.
Kuvailemisiiin!


Satu



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti