maanantai 12. toukokuuta 2014

Viikonlopun väripläjäys

Tällaisten viikonloppujen jälkeen ei voi olla muuta, kuin kiitollinen siitä, mitä oon elämääni saanut. Ihania ihmisiä yllin kyllin ympärillä ja mukavaa tekemistä niiden kanssa. <3 Sirkus, Euroviisut ja äitienpäivä. Räjähtävänvärikästä siis! :D

Lauantaina oli tiedossa siis Sirkus Finlandiaa Kimin, Konstan ja Carolinan kanssa. Seuraamme liittyi mun äiti, eli lasten muari sekä veljeni lapsista Roope, Pinja ja Niklas. Kokemus oli enemmän kuin värillinen, todellakin! Onhan sitä mahtava katsoa, kun ammattilaiset tekevät temppuja, koheltavat ja esittelevät eläinten taitoja. Lapset olivat haltioissaan koko esityksen ajan. Väliajalla piti tietenkin nauttia valkoista hattaraa ja jopa minä ostin itselleni oman sokeripommin. Siitä kyllä söi pojat suurimman osan loppujen lopuksi ja hyvä niin, olihan se aika ällömakeaa!


Casmir sai tuliaisia sirkuksesta. Tuommoinen värikäs valohärpäke tuotiin ilahduttamaan pikkukloppia ja olihan siinä ihmettelemistä kerrakseen. :D



Viisufinaalin kirjavasta loistokkuudesta nautittiin lauantai-iltana koko perheen voimin ja lisävahvuudeksi valvojaisiin saatiin mun sisko Sari ja siskontyttö Elina. Ällötyksentäyteiseen valvojais-iltaan kuului kaikenmoisia herkkuja siinä määrin, että tuon "ällötys" -sanan merkitys täyttyi ainakin mun osaltani. Tuli mässäiltyä liikaakin ja tähän kohtaan olisi sopinutkin mun tädin lohkaisu "söin niin, että napaa sinittää", koska siltä se tuntui. Ihranvaaleanpunainen vatta pullollaan kannustettiin finalisteja parhaimpiin suorituksiin ja veikkailtiin voittajaa. Mun suosikkiviisu tuli tänä vuonna Ruotsista. Hyvinhän tuo pärjäsikin, vaikkei voittanutkaan. Tykkäsin kyllä voittajakappaleestakin ja tietenkin meidän oman maan pojat saivat kannatusta täältä suunnalta myös.

Värikkään viikonlopun kruunasi äitienpäivän vietto rakkaitten ympäröimänä. Aamulla mulle tuotiin kortit ja lahjat sänkyyn ja aamupalapöytä oli katettuna valmiiksi. Kakku oli leivottu ja nätisti sydänkarkeilla koristeltu. <3 Parasta, mitä äitinä voin saada, on tietenkin nää lapset ja heidän läheisyys, kaikki tää muu oli vain sitä ekstraa ja luksusta, mitä en todellakaan odottanut. Vaikkakin, onhan tuo aamutohina muotoutunut jo perinteeksikin meidän perheessä, niin äitienpäivänä kuin isänpäivänäkin. Juhlia jatkettiin mun äidin luona, miehen äidin luona ja mun mummani luona. Herkut upposi masuihin jälleen kerran ja se ähky hiipi jokaiseen sisäelimeen asti. Mummani kanssa todettiinkin, että onneksi näitä äitienpäiviä vietetään vain kerran vuodessa. Muuten me oltais ihan possupalloja koko porukka. :D

Viikonloppu oli tohinaa täynnä ja monenlaisia värejä pyöri ympärilläni. Kiitos siitä kaikille. Mukavaa arjen aherrusta alkavalle viikolle! Mun kukkakimppuni värittäköön arjenkin juhlaksi!




Satu



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti